Väsyykö selkä nopeasti?

Alaselkä kipeytyy kun joudut seisoskelemaan? Muistuttaako sun ryhti seisaaltaan kuvan asentoa? Et ole yksin! Ensimmäinen blogipostaus aloittaa sarjan, jossa käsitellään kliinisiä malleja liittyen selkäkipuun, tarkemmin lannerangan liike- ja liikekontrollin häiriöihin.

Nopea katsaus yleisesti alaselkäkipuun ja sen diagnosointiin

Monesti kuulee pitkään selkäkipujen kanssa painineiden haluavan selkäänsä kuvattavan, jotta ongelmalle löytyisi selkeä syy. Jos selkä on vaivannut pitkään ja kipu on kroonistunut, selän kuvaus ja sieltä mahdollisesti löytyvät muutokset antavat näennäisen selkeän syyn kivulle, jonka kanssa on joutunut pitkään elämään. Kuitenkin kivuttomilla, täysin terveselkäisillä todetaan kuvattaessa hyvin samankaltaisia muutoksia, kuin selkäkipuisilla. Hoidon kannalta merkittäviä löydöksiä selkäkuvista löytyy siis hyvin harvoin.

O’SULLIVANIN LUOKITTELUKUVA

Tunnetuimpia tapoja luokitella alaselkäkipua on Peter O’Sullivanin [1] malli, joka jakaa alaselkäkivun spesifiin ja epäspesifiin luokkaan. Spesifiset alaselkäkiputapaukset, joissa selästä löytyy selkeä lääketieteellinen syy, käsittävät mm. hermojuurten pinnetilat, selkäydinahtaumat, kasvaimet ja murtumat. Nämä käsittävät vain noin kymmenen prosenttia alaselkäkivusta kärsivistä. Lopuilla 90% on epäspesifiä selkäkipua, jossa kivulle ei löydetä tiettyä lääketieteellistä syytä, vaikka selkä kuvattaisiin.

Epäspesifi selkäkipu jaetaan kahteen luokkaan, mekaaniseen ja ei-mekaaniseen. Ei-mekaaninen kipu, joka käsittää noin 30% selkäkivuista, selittyy tyypillisesti keskushermoston herkistymisellä, jolloin ns. psykososiaaliset tekijät (mm. kivun pelko, masennus, kipu-välttämiskäyttäytyminen) ovat usein läsnä. Tällöin hermosto voi siis olla ikään kuin ylivirittyneessä tilassa ja viestiä kivusta, vaikka kudosperäistä syytä ei löydy.

Mekaaniset syyt käsittävät liike- ja liikekontrollin häiriöt, jotka muodostavat 70% kaikista tapauksista.

No mikä ihme on liikkeen- tai liikekontrollin häiriö?

Lyhyesti: liikehäiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa selästä löytyy kivulias ja liikkuvuudeltaan rajoittunut liikesuunta. Tyypillisimmin selän liikehäiriöt liittyvät mm. kulumamuutoksiin, välilevyongelmiin, fasettinivelten lukkiumiin tai noidannuoleen. Kipu voi olla luonteeltaan akuuttia, kroonista tai siltä väliltä.

Liikekontrollin häiriössä liikkuvuus on usein normaali, tai jopa liiallinen, mutta liikkeen laatu huono. Näissä tapauksissa kipu on useimmiten asentoperäistä tai liikesuuntaan sidonnaista, jolloin vaikkapa paikallaan seisoskelu tai päätteellä työskentely voivat provosoida kipua. Liikekontrollin häiriöihin liittyy tyypillisesti mm. yliliikkuvuus, lihastasapainon ongelmat, huonot asentotottumukset/ergonomia ja heikot tai huonosti ”syttyvät” lihakset. Kipu on luonteeltaan usein kroonista.

Liike- ja liikekontrollin häiriöitä paljon tutkineen, suomalaisen fysioterapian huippuasiantuntijan Hannu Luomajoen sanoin; ”näyttö on vahva” sille, että fysioterapeuttinen hoito on tehokkainta epäspesifin selkäkivun

Tää kappale pois? Usein nämä häiriöt voivat olla myös molemmat läsnä. Tai tiettyyn liikesuuntaan saattaa löytyä liikehäiriö, ja vastakkaiseen suuntaan liikekontrollin häiriö. Jos vaikkapa lonkan liikkuvuus on nivelrikon myötä rajoittunut (liikehäiriö), liikettä kompensoidaan helposti lannerangasta, jolloin liikkeen laatu ja hallinta on usein huonoa (liikekontrollin häiriö).

KUVA SWAYBACK-RYHTI

Ekstensiosuunnan passiivinen liikekontrollin häiriö

Muistuttaako ryhtisi seistessä kuvan asentoa? Keikoilla tai jonoissa seisoskelu, ostoksilla löntystely tai muuten hidas kävely tekee pahaa? Tekee mieli pyöristää selkää, kyyristyä tai kumartua ja venyttää selkää? Kyseessä saattaa olla ekstensiosuunnan (eli selkää ojentavan suunnan) passiivinen liikekontrollin häiriö.

Vaikka nimi saattaa kuulostaa monimutkaiselta ja hämmentävältä, ongelman kliiniset ratkaisumallit voivat olla yllättävänkin yksinkertaisia, kun ymmärtää mistä on kyse.

Kaikki lähtee lantion kippauksen harjoittelusta ja seisoma-asennon korjauksesta. Pystytkö kippaamaan lantiota taaksepäin ilman, että lantio liikkuu eteenpäin tai liikettä kompensoidaan ylävartalosta? Jos liike on vapaasti seisten liian haastava, hyviä alkuasentoja tähän ovat seisten selkä seinää vasten tai selinmakuulla polvet koukussa. (KUVAT, SEISTEN VAPAASTI, SELKÄ SEINÄSSÄ, KOUKKUSELINMAKUULLA nuolet kuviin kippaussuuntaan)

Kun tämä onnistuu mutkitta, on aika puhua pakaroista. Tähän kliiniseen malliin liittyy usein pakaroiden aktiivinen insuffisienssi, eli heikkous, erityisesti lonkan ollessa lähellä seisoma-asennon nivelkulmia. Vahvistavat harjoitukset tulee valita niin, että pakarat laitetaan töihin juuri tällä ”heikolla alueella”, samalla varmistaen, että lanneranka ei mene notkolle. Jos alaselän hallinta näissä liikkeissä pettää, ja notko lanneselässä voimistuu, tapahtuu sama kuvio todennäköisesti myös kävellessäsi.

KUVA LONKAN EKSTENSIO NELIN KONTIN

Hyvä tapa aloittaa harjoittelu on lonkan ojennus nelin kontin. Nosta jalka niin korkealle kuin pystyt, ilman että alaselässä tapahtuu liikettä, ja pidä siellä 5-10 sekuntia. Jos lähistöllä ei ole fysioterapeuttia tai muuta asiantuntijaa, käytä peiliä tai videoi liike varmistaaksesi, että alaselkä ei mene notkolle.

Lisää haastetta saat päinmakuulla, tyyny lantion alla

Yhteenvetona siis, pakaroita tulee herätellä tekemään oma työnsä aktiivisemmin, kiinnittää huomiota lantion asennon hallintaan

Diagnosis and classification of chronic low back pain disorders: maladaptive movement and motor control impairments as underlying mechanism. O’Sullivan Peter.

post

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *